Skip to main content

Näkijän elämää

”Katson ulos ikkunasta ja samalla tuntuu kuin katsoisin sumuun ja näkökykyni ei hahmota enää tämän maailman olemusta vaan on siirtynyt täysin toiselle tietoisuuden tasolle, jossa kaikki on eritavoin kirkasta.”

Minun kohdallani näkijyys on sitä, että näen tulevaa ja menneitä, saan selvätietoisia viestejä ja tiedän tapahtumia, jotka jossain vaiheessa tapahtuvat. Maailmankaikkeus viestittelee minulle useasti symboleiden kautta ja välillä katson asioita aivan kuin olisin leffassa. Näen myös edesmenneitä ja saan selvätuntoisia ja hajuisia viestejä. Olen myös nähnyt kuolleen henkilön olinpaikan, johon hän on kuollut, vaikka hänet oli ilmoitettu vain kadonneeksi. Usein viestejä saapuu myös uniteitse Yhä edelleen ihmettelen ja kunnioituksella kiittelen miten ”näkymätön” maailma kommunikoi kanssamme. Näkijyys on aina näkijänsä näköistä ja yhtä oikeaa tapaa ei ole.

Uskon, että meissä kaikissa on näkijää, parantajaa ja muita selväaistisia taitoja, se ei ole kenenkään yksinoikeus tai harvojen ja valittujen ominaisuus. Sielutasolla olemme tehneet sopimuksen millä lailla käytämme tässä inkarnaatiossa taitojamme vai pidämmekö ne piilossa. Vatsalihakset treenaantuvat niitä tehdessä, samoin myös kaikki selväaistit kehittyvät harjoittelulla ja toistoilla.

Olen pienestä pitäen nähnyt ja kokenut asioita, kunnes suljin ne jossain vaiheessa, koska minulle naurettiin asiasta. Neljä läheistäni ja koirani kuolivat kaikki kahden vuoden sisällä ja silloin näkökykyni aukaistiin jälleen minulle ja se oli menoa. Paluuta vanhaan ei sen jälkeen enää ollut.
Näkijyyteen kasvetaan ja se kehittyy hiljalleen. Omaa näkijyyttään kannattaa harjoittaa ja antaa sen aueta kauniisti ja kiireettä.

”Henkimaailma ja universumi tietävät, että sielun täytyy saada nämä kokemukset vapautuakseen, kasvaakseen ja kehittyäkseen.”

Itselläni näkijyys ja tavallinen elämä nivoutuvat yhteen. Tai ehkäpä niin, että näkijyys on tavallista arkeani. Niitä ei voi enää erottaa toisistaan eikä tarvitsekaan. Sen myöntämiseen ja täydelliseen hyväksymiseen meni aikaa ja alkuun mietinkin paljon sitä mitä muut ihmiset ajattelevat ja miten siihen suhtautuvat. Nyt tiedän, että ne ihmiset, jotka tielleni kuuluvat, ne tulevat. Opin jokaisesta tilanteesta ja kohtaamisesta, vaikka toinen ei jakaisikaan samaa näkemystä elämästä ja näkijyydestä. On paljon ihmisiä, jotka ovat todella skeptisiä näiden kykyjen suhteen, mutta en välitä heistä, koska minun ja ei myöskään sinun tarvitse todistella kenellekään mitään, eikä myöskään käännyttää ketään. Jokainen on täällä tärkeänä osana kokonaisuutta, joka on suurempi ja ihmeellisempi mitä pystymme kuvittelemaankaan. Jokainen on myös täällä juuri siinä kohtaa omaa kehitystään, jossa hänen kuuluu olla.

Tärkeintä minulle on kohdata ihminen näkijätapaamisessa ihmisenä, jolla on ihmisen haavat ja ihmisen kokemukset. Henkimaailma ja universumi tietävät, että sielun täytyy saada nämä kokemukset vapautuakseen, kasvaakseen ja kehittyäkseen. Me ihmiset vain aina unohdamme tämän tärkeän seikan, että olemme eritoten ihmisiä.

Näkijänä toimiessa meillä on todellinen vastuu siitä, että viestit, joita välitämme, ovat voimauttavia, eivätkä sotkeudu näkijän omiin tunnesotkuihin ja traumoihin. Sen takia näkijän on käytävä itse hoidoissa, tehtävä jatkuvaa tunnetyöskentelyä ja työstettävä omia varjopuolia, muuten viestit sävyttyvät näkijän emootioihin ja viestit eivät ole voimauttavia ja totuudenmukaisia. On hyvä myös muistaa, että näkijän on toimittava eettisesti ja huolehdittava asiakkaan yksityisyydestä.

Kirjoitettavaa näkijyydestä on vaikka kuinka, ja varmaan kirjoittelen jossain vaiheessa lisää tästä asiasta ja omista kokemuksistani. Jos haluat oppia ja vahvistaa lisää omaa näkijyyttäsi kannattaa tulla mukaan 9.3. alkavaan Näkijä-minussa kasvuryhmään. Lisätietoja löydät täältä. Voit myös varata itsellesi näkijätapaamisen, kun tarvitset voimauttavaa boostia elämääsi. Lisätietoja löydät täältä.

Ihania ja voimauttavia hetkiä oman näkijyytesi parissa!

Rakkaudella,
Laura